Kategoria-arkisto:Yleinen

”Kaikki meille itsellemme, eikä mitään muille, näyttää olleen maailman kunakin aikana ihmiskunnan valtiaiden viheliäinen ohjenuora. Heti kun he pystyivät keksimään menetelmän kuluttaa koko tuoton arvon itse, heistä ei löytynyt alttiutta jakaa sitä muiden ihmisten kanssa”. – Adam Smith 1759– Vuoden 1945 alussa sammuivat vihdoin Auschwitzin polttouunit. Leiriin johtavan portin yllä oli teksti ”Arbeit macht frei”(”TyöJatka lukemista ”TUHON JA TOIVON AIKA”

Australia on säätänyt monikansallisille yhtiöille velvollisuuden raportoida maakohtaisesti voittonsa ja maksamansa verot, vaikka yhtiöiden pääkonttorit sijaitsisivat muualla. Toissa vuonna YK:n paneelin julkaiseman selvityksen mukaan monikansallisten yhtiöiden toimintamaat menettävät verotuloja vuosittain 500-650 mrd dollaria. Tutkivien journalistien kansainvälisen verkoston (ICIJ) mukaan pelkästään Paratiisi-paperien paljastusten perusteella yhtiöt siirsivät noin  1000 mrd dollarin edestä tulostaan veroparatiiseihin. Australia haastaa myösJatka lukemista ”Veronkierrolle rajoja?”

Tässä liitteenä Eetu Salinin (1866-1919) joulukirje perheelleen Sörnäisten kuritushuoneesta vuodelta 1918. Sen on löytänyt Pertti Rajala ja se on julkaistu 18.12.2018 Uusi Aika -lehdessä. Pertti Rajala on myös kirjoittanut hienon kirjan Eetu Salinista. ”Jotka ruumiin tappavat, eivät voi henkeä tappaa” Eetu Salin kirjoitti jouluaattona 1918 kauniin kirjeen vaimolleen ja perheelleen Sörnäisten kuritushuoneelta. Hän aloitti senJatka lukemista ”JOULUMUISTO TYÖVÄENJOHTAJA EETU SALINISTA”

Puolueet näyttävät olevan päällisin puolin yksimielisiä sähkön hintaan puuttumisesta tavalla tai toisella. Selkein ratkaisu olisi hintakatto, josta on jo toimivia kansainvälisiä esimerkkejä.  Sen vastustus pukeutuu kahteen  muotoon. Toisaalta väitetään sen tulevan kalliiksi  ja maksavan useita miljardeja euroja. Toisaalta väitetään hintakaton hyödyttävän etupäässä suurituloisia ja johtavan sähkön käytön lisääntymiseen.  Hintakaton väitetyt  kustannukset johtuvat siitä, että ajatellaan Jatka lukemista ”Sähkölle hintakatto”

Sodan jälkeinen aika oli Keynesin talousopin aikaa. Tällöin nähtiin välttämättömäksi laaja julkinen toiminta, markkinoiden sääntely julkisen vallan toimesta ja kapitalistisen talouden suhdanteiden tasaus julkisen kysynnän sääntelyn avulla. Talousoppi vaihtui 1980-luvulla tarjonnan roolia korostavaan uusliberalismiin ja siten yksityisen liiketoiminnan kaiken kattavuuden korostamiseen.  Julkiselle toiminnalle ei nähty muuta oikeutusta kuin järjestyksen, rajojen ja sopimusoikeuden turvaaminen. Julkista palvelutoimintaaJatka lukemista ”MITÄ TARKOITTAA VESILAITOKSEN YHTIÖITTÄMINEN?”

Joulukuun 6. päivänä 1939 tasan 83 vuotta sitten puna-armeija saavutti suomalaisten pääpuolustuslinjan Kannaksella. Neuvostodivisioona hyökkäsi Taipaleenjoen yli ja iltaan mennessä venäläispataljoona oli ylittänyt Taipaleenjoen Koukkuniemessä. Taipaleenjoen taistelut alkoivat. Ulkoministeri Väinö Tanner järjesti hotelli Kämpin juhlahuoneistossa diplomaattikunnalle tarkoitetun itsenäisyyspäivän vastaanoton. Perinteistä presidentinlinnan juhlavastaanottoa ei järjestetty. Suomi taisteli olemassaolostaan – toivoi ja uskoi, että tästä selvitään. Itsenäisyys on tänäänkinJatka lukemista ”105-vuotias Suomi on jakamaton ja yhteinen isänmaa kaikille suomalaisille”

Kansakunnan haasteet Viime vuodet on eletty kriisistä kriisiin. Lähitulevaisuus näyttää takaavan globaaleja kriisejä. Ihmiskunnan on välttämätöntä ratkaista luontokadon ja ilmastokriisin haasteet. Tehtävää riittää niin pitkälle kuin voi ajatella. Koronapandemia tuskin on vielä hoidettu ja nyt on alettu ymmärtää, että mikrobien aiheuttamat pandemiat tulevat toistumaan. Euroopan ja maailman vakaus on häikäilemättömien diktaattorien toimilla  uhattuna. Nyt sitäJatka lukemista ”Julkisen talouden kustannuspaineet ja kansallinen menestys”

Venäjän pakotteet ovat luoneet yllättäviä tilanteita, joita ei kansalaisille kerrottu pakotteiden suunnittelun, päätöksenteon ja toteuttamisen aikaan. Vasta seuraukset paljastivat, että pakotteista joudutaan maksamaan nousevien energian hintojen muodossa. Venäjän reaktio pakotteisiin oli ennustettavissa. Se lopetti kaasun myynnin Itämeren kaasuputken kautta. Tällä se sinetöi kaasun tuottajien ja myyjien ylivallan kaasumarkkinaan. Monet Euroopan maat maksavat tästä kalliisti. NeJatka lukemista ”Sähkön hinta”

Suomen valtion suhtautuminen omistamiinsa yrityksiin on uusliberalistisen politiikan aikakaudella  surkastunut omistaja-arvon vaalimiseen. Yritysten hallinta on yksityistetty erilliselle omistajayhtiölle, Solidiumille. Sille ei ole asetettu merkittäviä yhteiskuntataloudellisia tai luonto- ja ilmastotehtäviä. Ns. strategisten yhtiöiden omistus on tarkoitus säilyttää valtioenemmistöisenä. Strategisuuden ymmärrys on osoittautunut varsin epämääräiseksi mm. Fortumin tekemällä  valtakunnan verkon myynnillä ulkomaisille sijoitusyhtiöille. Perusteluna oli, että verkkoJatka lukemista ”Suomen valtion yritysomaisuus ja Fortum tarvitsevat parlamentaarista ohjausta”