Havaintoja Maailman Talousfoorumin raportista (2)
MUUTTUVAT TYÖN SISÄLLÖT JA TEKEMISEN TAVAT – ETÄTYÖ JA TYÖ HYBRIDIMALLILLA
Teollisen tuotantotavan voimakas muutosvaihe, 4. teollinen vallankumous, yhdistettynä covid-pandemian vaikutuksiin työn tekemisen mahdollisuuksissa ja tavoissa on ollut vaikutuksiltaan voimakas ja ajallisesti nopea. Ns. digitalisaatio on nopeutunut, etätyö laajentunut nopeasti ja mm. verkkokaupan osuus kasvanut. Muutos heijastuu välittömästi työntekijän kokemukseen sopeutumisvaatimuksena niin työympäristön kuin työsuorituksen tekniseen ja toimintamallien muutoksena. Covid-pandemia on vauhdittanut muutosta tavalla, mikä kuormittaa työntekijöitä poikkeuksellisesti nopean sopeutumisen seurauksena.
Pandemian vaikutusten suhdetta työsuorituksiin voidaan karkeasti jäsentää mm. seuraavasti: 1) yhteiskunnan toiminnan välttämättömien suoritteiden hoitajat, kuten hoitotyö, elintarvikejakelu, alkutuotanto, tekninen ylläpito ja lääkinnälliset välttämättömyydet; 2) etätyöntekijät, joiden työsuoritus onnistuu verkkoyhteydellä,
3) työntekijät, jotka ovat irtisanottuja, lomautettuja ja mahdollisesti eivät palaa entisiin tehtäviinsä.
Kaikissa näissä ryhmissä muutos vaatii työntekijältä uudenlaisia valmiuksia, joustavuutta, osaamisen uudistamista ja kouluttautumista uusiin tehtäviin ja uudelle alalle. Kaikissa näissä ryhmissä muutoksen kohtaaminen vaatii omanlaisensa tukimenettelyt.
Uusien teknologisten ratkaisujen vaikutukset työelämään ovat moniulotteiset ja vaihtelevat tuotannon aloittain. Voimakkaita muutos- /uudistumispaineita odotetaan kohdistuvan aloille, mitkä käyttävät kasvavasti digitaalista infrastruktuuria siihen tukeutuvine palveluineen ynnä soveltavat keinoälyä. Tähän lukeutuvat mm. finanssiala, terveydenhoito ja liikenne. Voimakas muutospaine kohdistuu myös aloille, mitkä soveltuvat koneiden ja laitteiden tietoverkkoyhteyksien (itsenäiselle) kasvavalle käytölle (Internet of things). Tämä kehitysvaihe läpäisee kaikki tuotannon alat, joissakin sen vaikutus on ’perusteisiin ulottuva’, joissakin vähäisempi, mutta kuitenkin muutoksen hallintaan varautumista edellyttävä.
Kun muutosta katsotaan tulonmuodostuksen kannalta, teknologia näyttäytyy perustekijäksi siinä, että palkkatulojen kasvu on ollut pitkään pysähtynyt. Siinä on havaittavissa selvästi kaksi ryhmää: korkean osaamisvaatimusten ja koulutustaustan ammattiryhmän osuus on kasvanut; vaatimuksiltaan alhaisempien työtaitojen ja alhaisemman koulutustaustan ryhmän palkkakehitys on pysähtynyt, jopa laskenut. Työvoiman kasvava kysyntä kohdistuu ’tarjontajakauman’ ääripäihin. Väliin jäävän ryhmän tehtävät liudentuvat ja poistuvat osalta työmarkkinoita myös kokonaan. Ne hoituvat tekoälyllä ja algoritmeilla. Tämä on merkittävä muutos isolle joukolle työntekijöitä, joiden ammatit muuttuvat tai poistuvat työmarkkinoilta tietyssä aikahorisontissa kokonaan. Uudelleenkouluttautumisen tarpeet kasvavat merkittävästi, siihen on nopeasti ja ennakoivasti reagoitava.
Ammatti- ja tehtävärakenteiden muutosta kuvaa oheinen graafi.
FIGURE 25 Transitions into the jobs of the future
Uusiin ja muuttuviin tehtäviin kohdistuva osaamisvaje voimistuu lähivuosina. Yritysjohdon alueelle kohdistuvat odotukset käsittävät mm. kriittisen ajattelun, analyysikyvyn ja ongelmien ratkaisun, myös itseohjautuvuuden ja aktiivisen oppimisen, sietokyvyn ja joustavuuden. Yrityksille tehdystä kyselystä tulos on, että 40 prosenttia työntekijöistä tarvitsee uudelleenkoulutusta, ja 90 prosentissa yrityksistä tarvitaan uutta osaamista. Digitalisoitumisen vaikutus kohdistuu vahvasti ’valkokaulustyöhön’. Työnantajista 84 prosenttia varautuu nopeasti edistämään työprosessien digitoimista, myös etätyön lisäämiseen kohdistuu mielenkiinto 44 prosentilla työnantajista. Vahvan ja nopeasti työelämän rakenteisiin kohdistuvan muutoksen tilassa ollaan, ja prosessi nähdään nopeutuvana.
Seuraavassa tutkimuksen listaus taidoista, jotka ovat ’top 15’ arviolta jo vuonna 2025.
- Analyyttinen ajattelu ja innovointi, 2. Aktiivinen oppiminen ja oppimisen strategiat,
3. Ongelmien (complex) ratkaisukyky, 4. Kriittinen ajattelu ja analysointi, 5. Luovuus, aitous, aloitteellisuus, 6. Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttavuus, 7. Teknologian hyödyntäminen, arviointi, kontrolli, 8. Teknologian sovellusten suunnittelu (design) ja ohjelmointi, 9. Henkinen palautumiskyky (resilienssi), stressin sieto ja joustavuus,
10. Päättely- ja perustelukyky (reasoning), ongelmien ratkaisu ja ideointi,
11. Tunneälykkyys, 12. Ongelmien sieto ja käyttäjäkokemus,
13. Palveluorientoituminen, 14. Systeemianalyysi ja evaluointi, 15.Suostuttelu- ja neuvottelutaito.
* * *
Kyse on työelämän uudistuvasta rakenteesta.
Muutosta dominoi teknologinen kehitys, erityisesti talouden tuotantosektoreilla. Tulevaisuuden uudet ratkaisut ja menetelmät tuotannossa, jakelussa, kontrollissa, palautteen käsittelyssä ovat mittavien muutosten kohteena aikahorisonttina edessä oleva vuosikymmen.
Teknologian ja tekoälyn ynnä automaation tuottamien ratkaisujen yleistyminen / läpäisevyys laajasti yhteiskunnan toimintojen eri sektoreilla vaikuttaa ’paradigmaattisen muutoksen’ tavoin. Muutos läpäisee talouden prosessit malminlouhinnasta kierrätysmetallien talteenottoon. Tähän väliin sopivat kaikki teollis-teknologisen talouden prosessit niihin linkittyvine yhteyksineen ja vaikutuksineen. Vaikutukset työpaikoilla tehtäviin järjestelyihin mukaan lukien osallistumisjärjestelmät ja myötämääräämisen sovittaminen uuden rakenteen osaksi ovat oma laaja työelämän uudistustarpeita koskeva kokonaisuus.
Muutos tuotantoratkaisuissa ja yhteiskunnan rakenteissa ei ole vähäinen. Muutos ei ole vaikutuksiltaan lineaarinen, vaan exponentiaalinen. Vaikutukset eivät myöskään toteudu / ilmene samanaikaisesti, vaan ’askeltaen ja limittyen’; jotkut vaikutukset realisoituvat useiden vuosien aikana. Tulokset havaitaan myöhemmin selkeinä muuttuneina toimintatapoina ja tekemisen uusina yhdistelminä. Tarvitaan uusia osaamisvalmiuksia asioiden haltuun ottamiseen eri tasoilla.
Muutokseen varautuminen koulutuksen sisällöissä on mitä pikimmin tunnistettava ja vietävä opiskelusisältöihin, jotta uudet työmarkkinoille tulijat saavat riittävän osaamisperustan jo koulutuksen ja työuran alkupäässä. Samalla korostuvat lisä- ja täydennyskoulutuksen toteutukset, niin sisällöllisesti kuin määrällisesti. Oppilaitokset, kurssikeskukset, myös korkeakoulut on tarpeen virittää tämän voimakkaasti talouden eri aloja koskevan muutoksen haltuunottoon ammatillisen koulutuksen ja valmentamisen panostuksilla sekä rakenteiden muutoksen tunnistamisella ja reagoimisella.
Muutoksen yhteiskunnallisten vaikutusten tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi tulee ponnistella nopeasti ja voimakkaasti. Toiminnoista vastaavat tulee innostaa tekemään kukin reviirillään osansa muutoksen hallintaan ja osoittamaan tiekarttaa uuteen asentoon. On tehtävä operatiivisia ratkaisuja askeltaen ja jatkuvasti arvioiden.
Vaativa tehtävä on koulutuksen sisältöjen rakentaminen uuden rakenteen ymmärryksen suuntaan. Onhan kyseessä myös tulevien työelämätaitojen perusteiden muutoksesta. Erityisen vaativa linjanveto tulee siinä, mikä osuus on yleisillä tiedoilla ja taidoilla ja mikä välitöntä sovellettavuutta valmentavilla taidoilla. Kaikki ei muutu, mutta paljon tulee uusia kokonaisuuksia ja yhdistelmiä, sillä näkymät tulevien taitojen vaatimuksista muuttuvat monissa tehtävissä. Vaadittavia taitoja on tunnistettava mm. yhdessä tutkijayhteisöjen kanssa ja ennakoivasti haettava ratkaisumalleja. Työnantajat on laajasti haastettava osallistumaan muutoksen tehokasta haltuunottoa.
Kyse on talouden ja yhteiskunnan rakenteiden ytimeen ulottuvista vaikutuksista ja uudelleen järjestymisistä. Tilanteen haltuun ottamiseksi on kyse myös kansallisesta yhteisymmärryksestä uuden kehitysvaiheen hallinnan mahdollistamiseksi siten, että luodaan edellytykset kilpailuedun perustan uudelle jäsentämiselle tilanteessa, kun nousee vallitsevaksi uudelleen jäsentää monet keskeiset rakenteet niitä ylläpitävine prosesseineen. Kyse on siitä, kuinka Teollisuus 4.0 kehitysvaihe hallitusti otetaan käsittelyyn ja talouden perustan rakenteet uudistetaan sen edellyttämään ’kuosiin’.
Valtion vastuu on koota keskeiset toimijat tunnistamaan tilanne ja käynnistämään sopeutumisen edellyttämät toimet eri tasoilla ammattitaitojen peruskoulutuksesta lähtien. Kukin sektori ja toimijaryhmä on innostettava käynnistämään toimet omalla reviirillään. Jatkuvan informaation jakelun varmistamiseksi käytettäköön olevia järjestelmiä ja rakenteita, esimerkiksi talousneuvoston tyyppisiä foorumeita tilanteen ja paikallisten olosuhteiden mukaan.
Tärkeää on jakaa tietoisuus muutoksesta ja todennäköisistä etenemisreiteistä, jotta toiminnan horisontti on tiedossa ja ohjaamassa ratkaisuja kohti synergisiä vaikutuksia.
Uudistus tarvitaan, jotta hyvinvointivaltio jaksaa ja uudistuu. Muutosta pitää ohjata, sillä markkinat ovat reagoiva, eivät suunnitelmallisesti yhteiskunnan rakenteita uudistava toimija. Ratkaisevaa on vastuun ottaminen uuden suunnan laajasta omaksumisesta. Tämä on pääomia sijoittavien ja yhteiskunnan rakenteita koskevien poliittisten toimijoiden vastuulla. Molemmat ryhmät ovat tärkeiden valintojen vartijoina rakennettaessa Suomen talouden ja hyvinvoinnin tulevaisuutta.
Pentti Hämäläinen 11.2.2021
Ajatuspaja Tampere -ryhmän BLOGEJA 