Innovaation ja julkisen arvon professorina University College Londonissa työskentelevä Mariana Mazzucato s. 1968 ja Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Ha-Joon Chang s. 1963 puolustavat vahvaa valtiota ja hyvinvointiyhteiskuntaa.
Molemmat ihailevat pohjoismaista hyvinvointivaltiota parhaana yhteiskuntamallina maailmassa.
Hyvinvointivaltio on Suomessakin näyttänyt voimansa kansalaisten turvana, vaikka sitä on viime vuodet kyseenlaistettu ja heikennetty mm. palveluita ja turvarakenteita leikkaamalla. Pohjolan demokratioille hyvinvointivaltio ollut todellisuutta jo kymmeniä vuosia. Se ei ole sulkenut pois myöskään markkinataloutta. Nyt varsinkin koronakriisin aikana pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on osoittanut voimansa ja tarpeellisuutensa.”
Taustalla ideologiset syyt ja tietämättömyys
Kysymykseen miksi oikeisto haluaa ajaa alas hyvinvointivaltion? Otaksun, että ideologisista syistä ja usein myös tietämättömyyden takia. Professori Mariana Mazzucato huomauttaa vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan “The Entrepreneural State: Debunking Public vs. Private Sector Myths”, että valtio ei ole jähmeä byrokraattinen laitos. Päinvastoin. Valtio on suuri riskinottaja, joka rahoittaa myös hyvin epävarmoja tutkimuksia.
– Valtio ottaa vastuun riskeistä, uusien markkinoiden luomisesta ja kehittämisestä. Esimerkiksi Steve Jobsin Apple ei olisi koskaan syntynyt ilman USA:n liittovaltion panostusta tutkimukseen.
Mariana Mazzucato esittää paljon huomiota saaneessa kirjassaan The Entrepreneurial State, että julkisella vallalla on keskeinen tehtävä myös innovaatioiden synnyssä ja talouden rakennemuutoksessa. Valtio on se voimakas toimija, joka tekee kansantaloudellisesti tuottavia investointeja.
Mariana Mazzucaton mukaan internet ja älypuhelimien keskeiset tekniikat ovat alunperin valtaosin julkisesti rahoitetun perustutkimuksen tulosta. Juuri perustutkimus on kallista, minkä takia valtaosa siitä usein rahoitetaankin yhteisestä veropotista yksittäisten yritysten sijaan. Tulevaisuuden tuottavuutta parantavia teknisiä mullistuksia on vaikea nähdä vuosia tai vuosikymmeniä etukäteen, joten arvioiden tarkkuus on hyvin kyseenalainen.
Mazzucato kannattaa voimakkaasti sosiaalisia investointeja
Mazzucato kannattaa voimakkaasti varsinkin kriisiaikoina sosiaalisia investointeja. Samoin kuin yrityksen konehankinnat, myös koulut ja sairaalat ovat tuottavia vasta toimiessaan, eli kun niihin liitetään riittävästi työvoimaa. Mariana Mazzucaton mukaan esimerkiksi opettajien ja hoitohenkilökunnan, palvelualojen kuten myyjien ja sosiaalityöntekijöiden palkat eivät siis ole silkkaa menoa, vaan tuottavaa työtä.
Tässä yhteydessä kysynkin: Onko tämä päässyt meiltä unohtumaan, kun yksityistämme julkisia palveluja ja ajamme palveluyhteiskunnan alas heikentämällä rajusti työntekijöiden asemaa?
Näin se on ollut kymmeniä vuosia, ettei sellaista työtä arvosteta, joka ei tuota näkyvää taloudellista vastiketta. BKT laskee yhteen kaikki taloudessa tapahtuvan transaktiot – kaikki hyvinvointia lisäävä toiminta, josta ei makseta, uupuu laskuista. Eli työ, josta ei saa vastineeksi rahaa, on käytännössä arvotonta tämän ajattelun kautta kuten esimerkiksi vapaaehtoistyö. Globaalisti suurin palkaton palvelu on hoiva, joka edelleen asettuu naisten vastuulle.
Mariana Mazzucato sanoi Taloussanomien haastattelussa jo 19.8. 2013, että hän pitää epäonnistuneena Suomen yritystukipolitiikkaa. Käytännössä vain 6 % pk-yrityksistä Suomessa on ns, kasvuyrityksiä, joilla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Yritysten liian avokätisestä tukipolitiikasta on normaalioloissa päästävä eroon.
“Tuhlaamme valtavasti rahaa huonosti menestyvien pk-yritysten rahoittamiseen. Iso osa niistä ei tuota juuri lainkaan työtä tai innovaatiota. Yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia reilun kilpailun edellytyksistä ja valvoa yhteisten pelisääntöjen noudattamista.”
Riskialtista hyvinvointiyhteiskunnalle ja yrityksille
Mazzucatoa mieltä rasittaa myös se, miten merkittävä rooli verohelpotuksille annetaan. “Britannia on yhtä verohelpotusta ihan kuin se edistäisi uusien teknologioiden ja innovaation kehitystä.”
Mazzucaton mukaan verohelpotukset perustuvat ajatukseen, että yritykset ovat häkkeihinsä vangittuja tiikereitä, jotka vain odottavat valtion riisuvan turhat rasitteet niiden yltä. Tämä on Mazzucaton mielestä väärä kuva, yritykset ovat pikemminkin kissanpentuja.
Innovaatio on hänen mielestään todella riskialtista. Se epäonnistuu lähes aina. Siksi julkisen sektorin pitää luoda optimaalinen sijoitusympäristö.
Suomen hallituksen päätöksestä leikata yhteisöveroa joitakin vuosia sitten 900 miljoonan euron edestä hän ei innostu. Mariana Mazzucaton mielestä se on jopa uskomatonta.Tällainen talouspolitiikkaa ei ole pelkästään outoa. Se on riskialtista hyvinvointiyhteiskunnalle ja yrityksille itselleen. Mazzucato ihmettelee sen laajaa poliittisesta suosiota Euroopassa yleisestikin.
Professori Mariana Mazzucato esitelmöi Helsingissä 28.6.2016 mm. Kalevi Sorsa-säätiön järjestämässä tilaisuudessa ja hiljattain valtioneuvoston vieraana puhumassa elvytyksestä ja koronakriisin seurauksista taloudessa.
Professori Ha-Joon Chang: hyvinvointivaltio ei laiskista.
Ha-Joon Chang ja tyrmää myytin hyvinvointivaltion laiskistavasta ja taloutta jähmettävästä vaikutusta. Ekonomisti ottaa argumenttinsa tueksi Suomen, Ruotsin ja Tanskan taloushistorian.
– Nämä ovat maita, joilla oli laaja ja vahva hyvinvointivaltio. Silti niiden talous on 50–60 vuoden aikana kasvanut yhtä nopeasti ja Suomen tapauksessa vielä nopeammin kuin Yhdysvaltojen, jossa julkiset hyvinvointipalvelut ovat niukkoja.
Ha-Joon Chang arvelee, että Skandinavian maissa valitetaan hyvinvointivaltiosta vain siksi, että ihmiset eivät ole eläneet maissa, joissa sitä ei ole. Hänen mukaansa esimerkiksi Etelä-Koreassa sosiaalisten turvaverkkojen puute on rumentanut tuntuvasti maan itsemurhatilastoja.
Rikkaiden murut eivät sada kaikille
Haastattelussaan Ha-Joon Chang tarttuu myös niin kutsuttuun trickle down -teoriaan. Ajatukseen, jonka mukaan rikkaiden rikastuminen auttaa myös köyhiä, koska varakkaimpien keskeinen rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on koko kansantalouden etu.
Ha-Joon Changin mukaan tulonjaon eriytyminen viime vuosikymmeninä on todistanut, että kyseessä on harhaluulo.
– Tämähän on loogisesti totuudenmukainen ajatus. Mutta se ei ole toteutunut käytännössä. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa, mutta tietyssä määrin myös Ruotsin ja Suomen kaltaisissa maissa kansantulosta suurin osa on ohjattu eniten ansaitseville. Valitettavasti näissä maissa investoinnit ovat vain vähentyneet ja talouskasvu hidastunut.
Professori Ha-Joon Chang vieraili Suomessa luennoimassa syyskuussa 2016 .
Kirjoittaja Seppo Tuovinen on historiantukija ja FM Tampereelta
Ajatuspaja Tampere -ryhmän BLOGEJA 